Nykyään älypuhelimet, joita käytämme sisältävät myös kameran, jolla kuvien ottamien on helppoa ja vaivatonta. Kuvat ovat usein pelkillä perusasetuksilla hyvät, mutta kuvan laatua saattaa parantaa se, että valitsee oikeat asetukset. Tämän vuoksi on hyvä kokeilla eri vaihtoehtoja, joita iPhonesta löytyy.
iPhonella kuvaaminen
Kun otat kuvia iPhonella sinun on mahdollista valikoida erilaisia asetuksia, jotka vaikuttavat kuvan laatuun. Asetuksista voit valikoida normi kuvan, muotokuvan, panoraaman sekä videokuvan väliltä. Tämän lisäksi on mahdollisuus valita hidastettu tai nopeutettu kuva. Kannattaa kokeilla eri asetuksia ja katsoa, millaisia vaikutuksia niillä on kuvan laatuun.
iPhonen eri kuvausominaisuuksia
Kuvatessasi voit valita kuvan kokosuhteen, mutta myös sävytyksen. On myös syytä huomioida valotus. iPhonella kuvatessa on mahdollisuus valita eri valotusvaihtoehdoista muun muassa luonnollisen valon, studio-, korostus- tai lavavalon väliltä. Ei ole syytä unohtaa myöskään yökuvauksen mahdollisuutta. Kamerassa on myös salama, jonka käyttö vaikuttaa kuvan laatuun, useimmiten salamaa ei kuitenkaan tarvita.
Muista kuvien varmuuskopiointi
Eräs, melko yleinen ongelma on se, että lähes kaikki tieto on tallennettu vain kännykkään. iPhonella on mahdollisuus tallettaa kuvia myös iCloud-pilvipalveluun. Jos olet tallentanut kuvasi palveluun voit palauttaa kuvat, jos kännykkäsi rikkoutuu tai katoaa. Joka tapauksessa muista varmuuskopioida kännykällä otetut kuvat. Valokuvien ja kuvauksen osalta katso lisää kuva-arkiston sivuilta. kaikki valokuvasta ja elokuvasta
Valokuvaaminen on hieno ja kehittävä harrastus ja parhaimmillaan se voi toimia ponnahduslautana ammattimaisen valokuvaamisen aloittamiseen. Valokuvauksen voi aloittaa melko vaatimattomillakin välineillä, eikä kyseessä ole (ainakaan alkuvaiheessa) erityisen kallis harrastus. Itse asiassa jo hyvälaatuisella älypuhelimella ja tabletilla voi hyvin aloittaa kuvaamisen harjoittelun, sillä näissä laitteissa on usein varsin laadukkaat digikamerat. Erityisesti kuvien rajaamista ja sommittelua on helppo harjoitella vaikkapa tabletilla, koska sen näyttöä on helppo katsella kauempaakin, jolloin kuvattavaa kohdetta ja rajattua aluetta on helppo verrata. Monet ammattilaiskuvaajat muuten käyttävätkin tablet-tietokonetta tähän tarkoitukseen.Jos olet kiinnostunut valokuvauksesta, on varmasti hyvä ensin tutustua hieman valokuvauksen teoriaan ja optiikan perusasioihin. Internetistä löytyy helposti tietoa sekä suomeksi että englanniksi. Kuvaamisen voi tosiaan aloittaa vaatimattomallakin pokkarilla tai älypuhelimella, mutta jossakin vaiheessa eteen tulee varmasti monipuolisemman kameran hankkiminen. Ammatilaistenkin suosimat EOS-kamerat, eli digitaaliset järjestelmäkamerat, ovat jo hintatasoltaan harrastajienkin ulottuvilla. Näiden kameroiden hyvä puoli on se, että niihin voidaan liittää erilaisia objektiiveja ja lisälaitteita. Järjestelmäkameralla voi myös vapaasti säätää esimerkiksi kuvan valotusaikaa.Hyviä vinkkejä ja perusohjeita valokuvaamiseen löytyy netistäkin ja syvällisempää tietoa saat lukemalla jonkin valokuvausaiheisen oppaan tai kirjaan. Valokuvaukseenliittyvää kirjallisuutta onkin paljon tarjolla.Valokuvaus ei luonnollisestikaan ole vain yksi harrastusmuoto, vaan yleensä harrastajat erikoistuvat esimerkiksi luonto-, makro-, matka- tai muotokuvaukseen. Samat valokuvaamisen perussäännöt pätevät kuitenkin useimpiin kuvauksen lajeihin.
Kun valokuvaus syntyi 1800-luvulla, oli monien ihmisten ensireaktio se, että perinteinen taide – esimerkiksi muotokuvat ja maisemakuvat – jäivät nyt tarpeettomaksi. Ajateltiin, että valokuvaamalla voidaan kohde tallentaa täydellisesti oikein ja vieläpä paljon pienemmällä työmäärällä ja -ajalla kuin mitä taiteilija tarvitsee.Tiedämme tietysti nyt, että perinteinen taide ei kadonnut minnekään. Päinvastoin: syntyi kubismia, impressionismia ja muita uusia taiteen muotoja. Myös valokuvaus jalostui omaksi taiteenlajikseen. Nykyinen valokuvataide ei ole vain yksi taiteen suunta, vaan valokuvauskin voidaan jakaa useisiin erilaisiin taiteen lajeihin. Jo 1900-luvun alussa syntyi monia uusia tyylisuuntauksia, joista voi mainita ainakin saksalaisen 1920 – 1930 -luvulla toimineen koulukunnan, joka teki niin valokuva- kuin elokuvataidettakin.1960-luvulla niin sanotun pop-taiteen nousun yhteydessä nousivat julkisuuteen myös uudenlaiset popularistiset valokuvateokset. Näistä tunnetuimpiin kuuluu varmastikin Andy Warhollin ikoninen Marilyn -teos. Myös sarjakuvat valjastettiin taiteen palvelukseen ja modernissa valokuvataiteessa on piirteitä sekä klassisesta valokuvauksesta että 60-luvun pop-musiikistakin.Nykyään valokuvataide on merkittävä kuvataiteen haara, ja valokuvanäyttelyjä järjestetään Suomessakin ahkerasti. Suomalainen valokuvataide on kansainvälisestikin tunnustettua, ja kansainvälistymisen voi katsoa alkaneen 1990-luvun puolivälissä ARS-95 -näyttelystä, jossa oli esillä Esko Männikön töitä. Myös videotaide voidaan laskea osasi valokuvataidetta. Sillä saralla menestyneitä taiteilijoita löytyy myös runsaasti Suomesta. Eräs heistä on esimerkiksi Eija-Liisa Ahtilan.
Valokuvaus kuuluu ihmiskunnan suurimpien teknisten innovaatioiden ryhmään ja se olikin itse asiassa yksi ensimmäisistä 1800-luvun suurista keksinnöistä. Valokuvaus kehitettiin jo 1800-luvun alussa. Sitä seurasi myöhemmin liikkuvan kuvan tallennus ja yhdessä hieman myöhemmin keksityn äänen tallennuksen kanssa ne loivat perustan nykyiselle elokuvateollisuudelle.Kameran esiasteena käytettiin jo 1600-luvulla niin sanottua camera obscuraa. Se voidaan toteuttaa monella tavalla, mutta usein taiteilijat oliva maalanneet kokonaiseen huoneen täysin mustaksi, ja jättäneet seinään pienen aukon, josta valo ja kuvattava kohde (esimerkiksi maisema) heijastuu vastapäiselle seinälle. Tämän jälkeen kohde voitiin piirtää kankaalle käsin. Kun camera obscuraan lisättiin linssi, saatiin valovoimaltaan tehokkaampi ja terävämpi kuva. Haaste oli kuitenkin kuvan tallentamisessa, jota ei tiettävästi osattu tehdä ennen vuotta 1826, jolloin Thomas Wedgewood onnistui tallentamaan valon pysyvästi filmilevylle. (Erilaisia kokeiluja mm. lehtivihreän avulla lienee historian saatossa kuitenkin jo tehty aikaisempina vuosisatoina).1800-luvun lopulle tultaessa valokuvaus oli yleistynyt ja ensimmäiset värikuvatkin oli jo otettu 1900-luvulle tultaessa. Kamerat kehittyivät huimaa vauhtia 1900-luvun aikana, jolloin kehitettiin myös vedenalainen kuvaus, makrokuvaus, mikroskooppikuvaus, suuren nopeuden valokuvaukset sekä erilaisia valokuvien painotapoja. Kaikkein suurin askel valokuvauksen historiassa on otettu kuitenkin vasta viimeisen 10 – 20 vuoden aikana, jolloin digitaaliset kamerat ovat käytännössä syrjäyttäneet perinteiset filmikamerat. Digikamerat toimivat muuten lähes samalla tavalla kuin perinteiset kamerat, mutta kuva talletetaan kuvakennon avulla suoraan digitaaliseen muotoon.
Photoshoppaamisesta olet varmasti joskus kuullut puhuttavan, mutta mikä oikeastaan on Photoshop ja mitä photoshoppaaminen tarkoittaa? Useimmat tietävät, että photoshoppaaminen liittyy siihen, miten esimerkiksi ihmisistä otettuja vartalo- ja kasvokuvia voidaan muokata, ja saada malli vaikkapa näyttämään huomattavasti hoikemmalta kuin hän todellisuudessa on. Tämä on kieltämättä jo aika radikaalia kuvankäsittelyä. Yleensä Photoshopilla pyritään vain korjaamaan hieman esimerkiksi kuvan väritasapainoa ja mahdollisesti poistamaan kuvasta jotakin pieniä häiritseviä kohtia.Mainitunlaiset temput tehdään todellakin Photoshopilla ja muilla kuvankäsittelyohjelmilla, mutta niillä voi tehdä paljon muutakin. Kuvankäsittely on nykyään olennainen osa kaikkea julkaisutoimintaa, oli kyseessä sitten perinteinen paperijulkaisu tai internet. Adoben Photoshop on ohjelma, jonka avulla voi muokata digitaalisia kuvia hyvin monipuolisilla tavoilla. Se on eräänlainen edelläkävijä grafiikkaohjelmien rintamalla ja tästä syystä sen nimeä käytetään usein viittaamaan mihin tahansa kuvankäsittelyyn. Photoshop on myös kuvankäsittelyn ammattilaisten suosima ohjelma monipuolisuutensa ja runsaan plugin-valikoimansa ansiosta. Plugineilla eli ohjelmistolaajennuksilla voidaan tuoda Photoshoppiin uusia ominaisuuksia ja efektejä.Photoshop on parhaimmillaan graafisessa, valokuviin perustuvassa, suunnittelussa kuten esimerkiksi julisteiden ja levynkansien suunnittelussa tai www-grafiikassa ja kaupalliseen käyttöön tulevien digitaalisten valokuvien muokkauksessa. Sen sijaan uusien kuvien luomiseen taiteilijat käyttävät usein jotakin muita ohjelmia, joista löytyy monipuolisempia piirustus- ja maalaustyökaluja. Photoshopilla onnistuu kuitenkin myös taiteen tekeminen varsin hyvin, varsinkin jos ottaa käyttöönsä plugin-ohjelmia, joiden avulla voi käyttää vaikkapa erilaisia sivellintyökaluja.
Kamerasta voisi todeta heti ensi alkuun, että kyseessä on nerokkaan yksinkertainen laite – ja nyt puhutaan siis perinteisestä filmikamerasta. Kameran toiminta perustuu siihen, että pinnalle linssin kautta heijastuva kuva tallennetaan pintaan, eli filmille. Perinteisessä filmikamerassa kuva (eli valo) tallentuu valoherkälle filmille, ja tiettyjen kemiallisten reaktioiden ansiosta kuva saadaan pysymään ja negatiivifilmiä käyttämällä voidaan kuvaa suurentaa, pienentää ja kehittää siitä lukemattomia paperikopioita.Kameran tärkeimmät osat ovat linssi (objektiivi), aukko ja laukaisija sekä filmi. Yksinkertaisimmissa, niin sanotuissa neulansilmäkameroissa, ei ole välttämättä edes linssiä vaan valo heijastuu laatikon takapinnalle pienen reiän eli ”neulansilmän” kautta. Mutkikkaammat filmikamerat ovat puolestaan täynnä hienoa mekaniikkaa ja optiikkaa ja niihin voidaan myös liittää erilaisia obkektiiveja. Järjestelmäkameroissa on nykyään yleensä myös sekä manuaalinen että automaattinen tarkennus ja valotusajan säätö.Nykyään enää harvat käyttävät kuitenkaan filmikameraa, sillä ne ovat korvautuneet digitaalisilla kameroilla, jotka eivät käytä filmiä. Sen sijaan kuva tallentuu valoherkälle kennolle, josta se siirtyy edelleen digitaalisessa muodossa muistiin. Kennoja on monen kokoisia ja mitä suurempia kenno, sitä enemmän siinä on pikseleitä. Kennojen koot vaihtelevat nykyään 1 miljoonan ja 30 miljoonan pikselin välillä. Yhdessä miljoonassa pikselissä (eli yhdessä megapikselissä) voi ajatella olevan 1000 pysty- ja vaakajuovaa (vaikka todellisuudessa kuvasuhde on yleensä erilainen). Kuvan tallennustapaa lukuun ottamatta digitaaliset kamerat kuitenkin toimivat optiikaltaan ja mekaniikaltaan varsin samalla tavalla, kuin filmikameratkin.
Valokuvaus on tärkeä keino dokumentoida erilaisia asioita. Nykyään tämä tuntuu vielä korostuvan, koska lähes jokaisella on jonkinlainen digikamera käytettävissään. Oikeastaan kaiken voi nykyään dokumentoida ja tallettaa myöhempää katselemista varten. Videokuvaus puolestaan mahdollistaa myös liikkuvan kuvan ja äänen, jolloin pienet henkilökohtaiset tarinat ja elokuvat tulevat myös mahdollisiksi lähes jokaiselle.Dokumentaarisen valokuvauksen tarkoituksena on yleensä rakentaa jonkinlainen kuvitettu tarina. Kyseessä voi olla tekstimuotoisen tarinan lisäkuvitus, tai toisaalta kuvasarja, jota täydennetään erilaisilla teksteillä. Tämän lisäksi voidaan käyttää myös videokuvaa, jolloin dokumentti saa jo elokuvamaisia piirteitä. Usein käytetään kaikkia kolmea tapaa ja lopputuloksena syntyy parhaimmillaan kuvitettu dokumentaatiokokonaisuus, jossa on sekä tekstimuotoista tietoa, kuvituskuvia ja liikkuvaa kuvaa.Dokumentaarisessa valokuvauksessa pyritään yleensä mahdollisimman todenmukaiseen ja realistiseen lopputulokseen. Tässä valokuvauksen lajissa ei tarvita kalliita järjestelmäkameroita, vaan tavalliset puhelinkamerat ja digipokkarit käyvät aivan hyvin. Tämän ovat myös monet verkkosivustot ja online-lehdet oivaltaneet. Nykyään lukijoiden ottamia kuvia käytetäänkin jo runsaasti lehtijuttujen kuvituksessa. Dokumentaariseen valokuvaukseen voi siis osallistua oikeastaan kuka tahansa kenellä on jotakin kiinnostavaa kerrottavaa. Tämä on myös muuttanut tiedonvälityksen luonnetta ja esimerkiksi sosiaalisen median kautta dokumentaariset kuvat leviävät suureen tietoisuuteen nopeasti. Näin ollen kuka tahansa voi tilaisuuden tullen olla uutisvalokuvaaja ja toimittaja. Seurauksena on ainakin se, että uutisvirta ja kuvallinen informaatio on lisääntynyt ja nopeutunut – kuvallista dokumentaatiota on tarjolla koko ajan valtava määrä.
