Pimeä- tai hämäräkuvauksella voidaan tarkoittaa useita erilaisia valokuvaukseen liittyviä asioita tai tekniikoita. Nykyään sillä tarkoitetaan usein infrapuna-tekniikan avulla harjoitettavaa yökuvausta, jonka avulla saadaan kohteet näkyviin myös lähes täydellisessä pimeydessä. Infrapuna-kuvaus on tuttua myös elokuvista ja esimerkiksi aseissa on usein infrapuna-tähtäimiä.Jo ennen infrapuna-tekniikan yleistymistä on kuitenkin harrastettu pimeäkuvausta. Tällöin kuvaaamisessa ei ole ollut tarkoitus tuoda pimeässä olevia kohteita esiin lämpösäteilyn tai muiden teknisten menetelmien avulla, vaan pimeäkuvaus on perustunut pitkään valotusaikaan. Monet meistä ovat varmasti nähneetkin esimerkiksi tähtitaivaasta tai maantiestä pitkällä valotusajalla otettuja valokuvia. Näille kuville on usein tyypillistä se, että niissä näkyy eri värisiä valojuovia. Tähtitaivaan pyörimisliike saadaan tällä tavalla vangittua kuvaan, samoin kuin maanteiden autojen valot, jotka muuttuva juoviksi. Tarpeeksi pitkällä – useiden tuntien – valotusajalla voidaan loihtia hienoa kuvia myös lähes täydellisessä pimeydessä.Oli kyseessä sitten IR-kuvaus tai pitkään valotusaikaan perustuva hämäräkuvaus, voi molempia itsekin opetella ja harrastaa. Nykyään hyvin monissa digitaalikameroissa (jopa älypuhelinten kameroissa) on pimeäkuvausmahdollisuus. Pimeäkuvauksen voi siis hyvin aloittaa vaikka sopivalla älypuhelimella ja tutustumalla vaikka ensi alkuun puhelimen käyttöohjeisiin. Myös internetistä löytyy runsaasti tietoa pimeä- ja hämäräkuvaukseen liittyen. Jos käytössäsi on järjestelmäkamera jossa voi vapaasti valita valotusajan, kannattaa kokeilla myös pitkän valotusajan kuvausta. Tähän tarvitaan ehdottomasti tukeva jalusta, jotta kamera ei liiku kuvauksen aikana.
Makrokuvaus eli lähikuvaus on valokuvauksen termi, jolla tarkoitetaan yleensä pienten esineiden tai eliöiden (esimerkiksi hyönteisten) kuvaamista. Siinä käytetään usein apuna erikoisobjektiiveja, rengassalamaa ja jalustaa.Makrokuvauksen tärkeitä termejä ovat suurennuskerroin ja suurennussuhde. Niillä ilmaistaan makrokuvauksessa käytettävien objektiivien ominaisuuksia ja suurennuskykyä. Jos suurennussuhde on 1 suhde 1:een ( voidaan ilmaista myös 1X ), niin se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 10 mm. kokoinen kohde kuvautuu filmille tai kuvakennolle 10 mm kokoisena. Vastaavasti 2:1 suurennussuhteella sama kohde tallettuu filmille tai kennoon 20 mm suuruisena. Muita tärkeitä makrokuvauksen termejä ovat mm. makro-objektiivi, loittorengas, paljeloitto, lähilinssi ja telekonvertteri. Näistä termeistä monelle varmasti tutuin on makro-objektiivi, jolla tarkoitetaan sellaista kameran linssiä, jolla saadaan kuvattua pieni kohde suurikokoisena. Minimipolttoväli on yleensä 100mm, tosin monet käyttävät myös 150 – 200 mm polttovälejä.Hieman oudompi termi makrokuvauksessa lienee puolestaan loittorengas tai loittorenkaat. Ne asetetaan kameran ja objektiivin väliin, ja tällä tavalla objektiivia voidaan loitontaa kamerasta. Seurauksena on se, että objektiivin valovoima vähenee, mistä on usein hyötyä makrokuvauksessa. Yhtä oudolta kuulostaa varmasti myös paljepoltto, jolla tarkoitetaan haitarimaista paljetta, joka kiinnitetään loittorenkaiden tapaan objektiivin ja kameran väliin. Muita yleisiä makrokuvausen menetelmiä ovat myös lähilinssit ja objektiivin kääntäminen toisinpäin (erityisen kääntörenkaan avulla). Myös telekonvertterin avulla voidaan kasvattaa suurennussuhdetta.
Muotokuvat ja muu ihmisten kuvaaminen on kiehtonut meitä jo historian aamuhämäristä asti. Ihmisillä on aina ollut tarvetta kuvata toisiaan sekä myös ympärillä olevaa luontoa ja muita elämässä tärkeitä asioita. Samasta syystä esimerkiksi varhaisissa luolamaalauksissa aiheena ovat usein metsästäminen.Jo varhaishistorialliselta ajalta on löytynyt ihmisten patsaita ja muotokuvia. Esimerkiksi Antiikin Kreikka oli tunnettu jumala-aiheisista patsaistaan. Todellisuudessahan nämä olivat tietysti ihmisten muotokuvia.Voidaan sanoa, että ihmiskuvaus ja muotokuvaus syntyi jo samalla hetkellä, kun valokuvaus keksittiin. Maailman ensimmäinen ihmistä esittävä valokuva on otettu nimittäin jo niin varhain, kuin vuonna 1839. Kuvaa on sanottu myös maailman ensimmäiseksi ”selfieksi”. Sen otti valokuvauksen pioneeri, amerikkalainen Robert Cornelius.Nykyään muotokuvia on joka paikassa ja ihmiset haluavat ikuistaa itsensä, ystävänsä ja perheensä muistoihin valokuvien avulla. Muotokuvia otettiin paljon jo filmikameroiden aikana, mutta nyt digiaikakautena muotokuvien ottaminen on kasvanut räjähdysmäisesti. Selfiehän syntyi älypuhelinten yleistyessä.Minkälainen sitten on hyvä muotokuva? Ihmiskuvauksessakin pyritään usein valaistuksen avulla luomaan erilaisia tunnelmia, riippuen siitä, minkälaista lopputulosta haetaan. Esimerkiksi passikuvassa on tärkeää saada henkilöstä mahdollisimman todenmukainen ja realistinen kuva. Tällöin valaistuksen lisäksi myös riittävä terävyys ja väritasapaino on tärkeää. Mikäli taas haetaan taiteellisempaa ilmaisua, voidaan valojen ja varjojen, väritasapainon ja erillaisten objektiivien ja filttereiden avulla luoda mitä erilaisimpia kuvallisia ilmaisuja. Kameralla ja objektiiveilla tehtyä työtä voidaan tämän jälkeen vielä jatkaa erilaisten ohjelmien kanssa – eli tehdä kuville niin sanottua photoshoppaamista.
Mainosten tarkoitus on herättää ihmisten mielenkiinto jotakin tuotetta tai palvelua kohtaan, antaa ostajille tietoa ko. tuotteesta, ja optimaalisessa tapauksessa saada aikaan ostospäätös mainoksen katselijassa. Vanha sanonta ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pätee erityisen hyvin mainonnassa. Mainoksissa onkin käytetty kuvitusta jo niin kauan kuin se on ollut teknisesti mahdollista.Niinpä ei olekaan mikään ihme, että valokuvausta käytetään mainoksissa paljon ja voisi sanoa, että valokuva on olennainen – usein se kaikkein olennaisin – osa (kuvallista) mainosta. Mainoskuvaus on luonnollisesti aivan omanlaisensa valokuvauksen haara, joka poikkeaa merkittävästi esimerkiksi luonto- tai urheilukuvauksista. Mainoksissahan kuvan on tarkoitus esittää tuote mahdollisimman houkuttelevana ja mahdollisimman myönteisessä valossa. Vaikka nykyään käytetäänkin paljon ns. photoshoppausta, eli digitaalisten kuvien jälkikäsittelyä tietokoneella, on itse kuvaamisessakin paljon seikkoja, jotka tulee huomioida.Mainoskuvauksessa tärkeässä osassa on erityisesti valaistus, jonka avulla voidaan vaikuttaa kuvan luonteeseen hyvin paljon. Valaistuksella ja varjojen käytöllä voidaan luoda esimerkiksi dramaattista tai mystistä tunnelmaa. Näitä kuitenkaan mainoskuvissa harvemmin haetaan vaan perinteisesti mainoksissa käytettävät tuotekuvat ovat pikemminkin valoisia, raikkaita ja puhtaita – tähän ainakin useimmiten pyritään. Myös itse tuote pyritään näyttämään kuvassa mahdollisimman houkuttelevana ja virheettömänä.Vaikka elämmekin digiaikaa ja kuvien käsittely on enemmänkin sääntö kuin poikkeus, on lähtökohtaisesti hyvä mainoskuvamateriaali kuitenkin tärkeässä osassa. Sama pätee moneen muuhunkin asiaan; silottelulla ja editoinnilla voidaan kyllä parantaa jo valmiiksi hyvää kuvaa, mutta harvemmin huonosta kuvasta saadaan hyvää pelkän editoinnin avulla.
Tarvitsetko nopeasti ja helposti kuvia nettisivuillesi, blogiisi tai jotain muuta tarkoitusta varten? Suurin osa ihmisistä turvautuu tässä vaiheessa Googleen ja hakee tarkoitukseensa soveltuvia kuvia tarkoilla hakusanoilla. Hyvillä kuvilla on luonnollisesti suuri rooli blogien ja nettisivujen laadun suhteen, joten sekä kuvien valinnassa että niiden lainmukaisessa ja ongelmattomassa käytössä kannattaa olla tarkkana.Riippuen siitä, mitä nettisivut tai blogipostaukset koskevat, on aiheeseen sopivan kuvitusmateriaalin hankkiminen joko helpompaa tai hankalampaa. Jos aihealue käsittelee sijoittamista, logistiikkaa tai jotain muuta laajaa aihealuetta, on originaalin kuvamateriaalin hankkiminen luonnollisesti hankalampaa kuin vaikka päiväkirjamuotoista lifestyle-blogia kirjoitettaessa. Tällöin voi ainoaksi loogiseksi vaihtoehdoksi jäädä valmiiden kuvien liittäminen kirjoitukseen. Tässä tulee kuitenkin olla erittäin tarkkana, ettei vahingossakaan riko lakia.Netistä kuvien valitsemisen kanssa tulee olla tarkkana, sillä muiden tekemien tai kuvaamien kuvien luvaton käyttö voi aiheuttaa ongelmia. Luvaton kuvien käyttö on myös virallisesti laitonta. Ellet ole saanut kuvaajalta erikseen tarkkaa hyväksyntää hänen kuviensa käytölle, on näiden kuvien käyttö laitonta. Tätä lakia kutsutaan tekijänoikeuslaiksi. Internetin käyttäjien määrien kasvaessa ja muun muassa bloggaamisen ja muun kotisivutoiminnan suosion noustessa on tekijänoikeuslaista puhuttu aiempaa enemmän, ja syystä. Kuvia omille sivuille liitettäessä on siis aina kysyttävä alkuperäisen julkaisijan lupaa tai käytettävä omaa alkuperäistä materiaalia.
Kuvankäsittely mahdollistaa olemassa olevien valokuvien, digitaalikuvien tai vaikkapa piirrosten digitaalisen käsittelyn ja muokkauksen tietokoneella. Kuvankäsittely on siis yksinkertaisuudessaan kuvatiedostojen muokkaamista tai säätämistä kuvankäsittelyohjelmalla. Kuvat koostuvat pikseleistä, ja näiden pikseleiden määrää, sijaintia, väriä tai kirkkautta muuttamalla voidaan asteesta riippuen digitaalisia kuvia muokata joko vain hieman, tai rajustikin.Kuvankäsittelyohjelmalla tarkoitetaan digitaalisen kuvankäsittelyyn suunniteltua tietokoneohjelmaa. Sillä voidaan yleensä käsitellä mitä tahansa digitaalisessa muodossa tallennettua kuvaa. Kuvankäsittely liittyy nykypäivänä oleellisesti moniin aloihin, kuten mainos-, sanoma- ja aikakauslehtialoihin. Myös yksityinen käyttäjä voi hyödyntää kuvankäsittelyä arjen projekteissaan.Tunnetuin kuvankäsittelyohjelma on Adobe Photoshop, joka on johtava kuvankäsittelyohjelma Windowsin ja Macintoshin käyttäjien keskuudessa. Adobe Photoshop soveltuu hyvin sekä ammattilaisten että aloittelijoiden käyttöön. Tarkemmin Adobe Photoshopin käyttöominaisuuksista ja laitevaatimuksista voit lukea 
